No lähdenhän minä. Jokaisella itseään kunnioittavalla media(nomi)persoonalla on oltava ajankohtaista, terävää ja oivaltavaa sisältöä internetissä. Ja koska olen auttamattomasti jälkeenjäänyt Twitter-käyttäjä, päätin siirtyä hitaampaan tahtiin. Tein kaikkien sääntöjeni vastaisesti, perustin blogin.

Matkalla Motowniin saattaa välillä kärähtää pakastepitsa jos toinenkin, lautaset saa ja pitää nuolla, ja jos tämä ei muuten pahemmaksi muutu, niin kyllä se siitä huonommaksi vielä saadaan. Itseironia, rakkaus ruokaan ja juominkeihin, siinäpä se. Olet hyvin tervetullut apostolin kyytiin. Oivaltamaan, että vaikka kaikki ei aina onnistu, lopputuloksesta voi silti nauttia. Pyrin siihen aika usein. Tai ainakin yritän.

Juhlan kunniaksi tarjolla on kakkua. Olen omistanut vuosikaudet ihan killerin sacherreseptin, enkä kuollaksenikaan muista mistä se alunperin löytyi. Yhtä kaikki, tämä juttu on yllättävän simppeli. Eikä ole mikään terveyskakku, lupaan sen.

Varoitus: kakku saattaa olla niin hyvää, että siitä muistaa ottaa kuvan vasta kun kolme neljäsosaa on jo syöty.

Supersacher

Pohja:

150 g voita/margariinia

200 g tummaa suklaata

5 kananmunaa eroteltuina

2 dl tomusokeria

3 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria

Kostutus:

n. 1 dl maitoa/mehua/likööriä

Täyte:

muutama desi vapaavalintaista hilloa

(haluttaessa kuorrutteesta ylijäänyt kerma vatkattuna)

Kuorrutus:

200 g tummaa suklaata

1 dl kuohukermaa

Ja homma menee näin:

Sulata rasva ja suklaa tasaiseksi massaksi ja jäähdytä seos. Kiireiset tuikkaa kipon jääkaappiin. Vaahdota valkuaiset ja puolet tomusokerista. Lisää toinen puoli sokerista keltuaisten joukkoon ja vaahdota. Lisää keltuaisvaahtoon jäähtynyt suklaarasvaseos ja keskenään sekoitetut kuivat aineet. Kääntele lopuksi joukkoon valkuaisvaahto. Kippaa taikina irtopohjavuokaan, mitä pienempi, sen näyttävämpi ja korkeampi kakku. Paista 175 asteessa noin puoli tuntia. Kakun paistuessa voit syödä leivontakulhon reunoille jääneet taikinat.

Jäähdytä valmis kakkupohja, leikkaa kahdeksi kerrokseksi ja kostuta pohjat valitsemallasi nesteellä. Maitoahan voi innostuessaan myös maustaa esim. kaakaolla, vaniljalla tai lakritsilla. Lisää tämän jälkeen hillo (ja halutessasi kermavaahto). Käytin tällä kertaa kirsikkaa, myös vadelma on havaittu toimivaksi.

Anna kakun vetäytyä mieluiten yön yli jääkaapissa peitettynä. Kiireisille riittää varmasti vähempikin aika. Valmista kuorrute sulattamalla suklaa ja lisäämällä siihen kerma. Seos muistuttaa epäilyttävän usein lehmän takapään tuotosta, mutta maku korvaa ulkonäön. Levitä kuorrute kakulle, jäähdyttele jonkun aikaa. Kiireiset turvautuu taas jääkaapin voimaan, puolikin tuntia riittää varmasti. Hitaammilla on aikaa odotella vaikka pari tuntia.

Tarjoile valmis kakku kivoille tyypeille, esimerkiksi itsellesi.

Joulun ihanin kakku 

Hieman erilainen lauantai-ilta, 15 hengen pikkujouluillallinen tarjosi mahdollisuuden viimein testata haaveitteni monikerroksista joulukakkua, jossa yhdistyisi kaikki joulun ihanat maut , suklaa, kinuski, puolukat, piparit sekä marenki !

Pohja

3         kananmunaa
3 dl     sokeria 
1,5 dl  vehnäjauhoja
1 dl     tummaa kaakaojauhetta
2 tl      vaniljasokeria
1,5 tl      leivinjauhetta
100 g  rasvaa

Tätä monikerroksista unelmakakkua varten tein kaksi pohjaa ja paistoin ensin suurimman ja pienimmän ja sitten kaksi keskikokoisinta. 
Kakusta tuli sopiva 15 hengelle. Jos joulupöytään on tulossa vähemmän herkuttelijoita, kannattaa tehdä pohja yksinkertaisena :) 

Sulata voi ja vatkaa huoneenlämpöiset kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi.
Sekoita rasva taikinan joukkoon ja kuivat ainekset keskenään.
Nostele kuivat aineet seoksen joukkoon ja kaada leivinpaperilla vuorattuun vuokaan.

Paista 200 C asteisessa uunissa noin 20 minuutin ajan, riippuen vuokien koosta.
Pohja saa jäädä keskeltä hieman kosteaksi. 
Anna jäähtyä kunnolla ennen kokoamista.     

Täyte

1 tlk   kondensoitua, valmiiksi karamellisoitua maitoa

2 dl    kuohukermaa
2 prk  Valio maustettuja rahkoja (Vanilja + Tiramisu) 
300 g  pakastepuolukoita

pipareita ( Anna´s pepparkakor ! ) 
marenkia

Vatkaa kerma vaahdoksi ja nostele rahkat kerman joukkoon. Lisää myös hieman sulaneet puolukat. 

Ala kokoamaan kakkua:

1) Levitä ensin kondensoitua maitoa
2) Murustele väliin pipareita sekä marenkia
3) Nostele rahka-puolukkavaahtoa päälle

Toista vaiheita ja kruunaa piparilla, marenkimurulla sekä tomusokerilla.

Säilytä kylmässä tarjoiluun asti ja annostele terävällä veitsellä. 
Nauti parhaimmassa jouluseurassa!
Suuri kiitos vielä eiliselle Lucianpäivä-seurueelle <3 !

Eilen juhlimme 3-vuotiasta sankariamme, ja aiempien vuosien mukaisesti, kakkuun panostettiin. Tilasimme kakun ammattilaiselta, joka toteutti myös edellisvuoden kakun. Muistatteko vielä, miten hieno se oli? (Kuva täällä.)

Tämä meriaiheinen Oktonauttikakku ylitti (taas kerran) kaikki odotuksemme. Ihan älytöntä, miten hieno se oli!

Olimme kuvailleet haluamaamme teemaa sähköpostitse, muutamalla lauseella. Kakun muoto, väri ja muut isot linjat jätettiin ammattilaisen päätettäväksi. me toivoimme vain Oktonautteja, haita, valaita, rapua ja muita mereneläviä, koska poika on innokas pikkuinen meribiologin alku. Täytteeksi valitsimme vaalean pohjan, mansikka- ja passionmoussella. Ja miten nappivalinta se helteiseen päivään olikaan!

Kun kakkua kannettiin synttärilaulun saattelemana sankarin eteen, hänen suunsa loksahti kirjaimellisesti auki. Hyvä että hän malttoi edes kynttiöitä puhaltaa, kun jo Kwazii (kissa) oli napattu suuhun! -Ja seuraavaksi hai.

Vieraat kiittelivät kakun raikkautta, koostumusta ja makua. Yhtään ainoaa miinusta ei keksitty. (Tekijä pyytää aina palautetta kakustaan.) Tämä oli kertkaikkisen täydellinen suoritus.

Marsispossu, olet tästä lähtien perheemme luottoleipuri! Lupaamme, että tulevatkin synttärikakut sekä tuleva hääkakku tilataan sinulta. Olet uskomattoman taitava, ja luottamuksemme ansainnut.

Kiitos!

Oktonauttikakku:

• Laktoositon
• Vaalea kakkupohja
• Mansikka- ja passionmousse täytteellä
• Meriaiheinen koristelu
• 30 henkilölle
• Tilattu noin kuukautta aiemmin (lopullinen hlö-määrä vahvistettu noin viikkoa ennen juhlia)
• Hinta 165€ (sis.ALV)

Translation: Our son turned 3yrs and this brilliant and outstanding cake was ordered from marsispossu.blogspot.fi . Filled with strawberry and passion mousse, it was a perfect choice for hot summer day. I highy recommend!

Just look at it: How perfect can a cake be!?

Haha! Aion tehdä elämäni ensimmäisen kahvilasuosittelubloggauksen. Haha! Tässä todistettakoon, että suutari pysyköön lestissään jne., mutta kun nyt on vaan aivan pakko.

Jossain tässä kiireisen, köh, alkuvuoden aikana eräs ystäväni kyseli Facebookissa kavereita lähtemään kakkubuffaan. Luonnollisesti olin välittömästi täysin myyty ideasta ja hihkuin ensimmäisenä, että MINÄMINÄMINÄ! Mukaan joukkioon ilmoittautui yksi toinenkin kaverini, ja viime maanantaina sitten hyppäsimme junaan ja suuntasimme kohti Helsinkiä. Kyllä, lähdimme Helsinkiin vain ja ainoastaan syömään kakkua.

Ja todellakin voin kertoa, että se oli sen arvoista! Ensinnäkin, meillä oli jo menomatkalla aivan superhauskaa (kanssamatkustajat eivät varmastikaan olleet samaa mieltä). Ja toisekseen, no hei, kakkuja ja rentoa hengailua kavereiden kanssa. Niin paljon kuin sielu sietää. Mikä nyt muka voisi olla parempaa?

Olimme itse Fredan Kakkugalleriassa (Fredrikinkatu 41), mutta buffet löytyy nettisivujen mukaan myös Bulevardin Kakkugalleriasta. Hintaa buffalle tuli 11,90€ ja siihen kuului joko kahvi tai tee, sekä luonnollisesti rajaton määrä kakkua. Oma rajani meni kahdeksassa palassa, vaikka yritin kyllä kovasti yhdeksää. Fredan kakkugalleria oli mukavan viihtyisä ja tunnelmallinen paikka, tosin meidän ollessa paikalla muiden asiakkaiden oli varmaan kovin vaikea saada tunnelmasta kiinni. Kakut olivat pääasiallisesti herkullisia, ainoastaan sitruuna-marenkikakku sai mun makeusrajan ylittymään. Ihan ehdottomaksi ykköseksi rankkaisin mustaherukka-suklaamoussekakun tai vadelma-passionkakun. Mmm, saispa tähän nyt palat noita, niin päivä sujuisi varmasti moitteetta.

Jos se nyt ei vielä tullut selväksi, niin sanotaan vielä kertaalleen; suosittelen! Kakkugallerian kakkubuffet on yksi loistavimpia keksintöjä ikinä. Olen itse asiassa erityisen tyytyväinen siihen, että kyseinen paikka on Helsingissä, koska jos tuollainen olisi tässä kotihoodeilla, niin olisin varmaan kantis. Niin ja hei, jos ei ole niin sika kuin minä, niin kyllä sieltä saa ihan sivistyneesti yhdenkin kakkupalan, että ei ole pakko buffasta maksaa. ;) Nyt siis vaan hop hop, kaveriporukka kasaan ja kohti Kakkugalleriaa. Mä lupaan, että se kannattaa. :)

Vietin toissapäivänä synttäreitäni, joten sen kunniaksi piti luonnollisesti tehdä kakku. Mieleni teki jotain marjaista, mutta myöskin suklaista. En ole pitkään aikaan tehnyt kahden täytteen juustokakkua, joten nyt oli sen aika. Vadelma on mun lempparimarja ja makea maitosuklaa sopii ihanasti kirpeän vadelman rinnalle. Pohjaan valikoitui lempeät kaurakeksit. Kakusta tuli todella hyvä ja siksi haluan jakaa reseptin teillekin. :)

Pohja

200 g kaurakeksejä

75 g voita

Täyte

150 g vadelmia

100 g maitosuklaata

4 dl Flora Vispiä

400 g (2 prk) maustamatonta tuorejuustoa

n. 1/2 dl sokeria

yht. 5 liivatelehteä

Murskaa keksit ja sulata voi. Yhdistä ainekset ja painele seos leivinpaperilla vuoratun kakkuvuoan (halk. 24 cm) pohjalle. 

(Jos käytät ulkomaalaisia vadelmia, kiehauta niitä pienessä vesitilkassa n. 5 min ja anna jäähtyä kunnolla ennen lisäämistä täytteeseen. Jos kotimaisia pakastettuja, sulata ensin ja muussaa sitten soseeksi.)

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Vatkaa Flora Vispi vaahdoksi ja sekoita joukkoon tuorejuusto. Jaa seos kahteen kulhoon ja laita toinen osuus jääkaappiin lepäämään. Sulata maitosuklaa vesihauteessa tai mikrossa. Lisää sula suklaa toiseen täytepuolikkaaseen. Kuumenna tilkka vettä ja sulata siihen kaksi (2) liivatelehteä. Lisää liivate suklaaseokseen. Kaada suklaaseos vuokaan keksipohjan päälle, tasoita ja laita jääkaappiin odottamaan.

Ota toinen täytepuolikas esiin ja yhdistä siihen (jäähtynyt) vadelmasose. Lisää sokeria maun mukaan. Kuumenna tilkka vettä ja sulata siihen kolme (3) liivatelehteä. Lisää liivate täytteeseen ja kaada vuokaan suklaaseoksen päälle. Tasoita pinta tai tee siihen kuvioita veitsellä. 

Anna kakun hyytyä jääkaapissa vähintään 6 tuntia, mielellään yön yli. Maku paranee, mitä kauemmin antaa hyytyä. :) Koristele mielesi mukaan ja nauti!

Uskomattoman kauniit säät jatkuvat Portlandissa, ja bonuksena myös lämpötilat ovat mukavasti kohonneet. Tänään lämpötilat huitelivat auringossa jo 70 fahrenheitissa, eli parissa kymmenessä celsiuksessa! Kuten edellisessä postauksessa nopeasti mainitsin, siskoni munasolun punkteeraus on maanantaina, joten hänen olonsa alkaa olemaan hieman tukala ja se myös hieman rajoittaa tekemisiä täällä.

Päätimme kuitenkin lähteä haukkaamaan happea ja katsastamaan Eagle Creekin vaelluspaikat. Eagle Creek sijaitsee noin 40 minuutin ajomatkan päässä Portlandissa, Columbia-joen rotkomaisemissa. 

Valittavana on useita erilaisia ja eripituisia reittejä ja me otimme helpohkon ja reilu neljä mailia pitkän (reilu 6km) reitin, ihan siskoni vuoksi. Muutenkin sovimme, että kävelemme hänen tahdissaan niin kauan kuin hän haluaa ja sitten hän kävelee hissukseen takaisin ja minä ja mieheni tsekkaamme lopun vähän nopeammalla tahdilla. 

Jälleen meidän kamerointitaidot eivät anna oikeutta maisemille. Ne olivat henkeäsalpaavan kauniit. Ja kyllä, alkuun hieman hirvitti jyrkän kallion reunalla käveleksiä, mutta siihenkin tottui. Käsi kyllä hapuili kapeimmissa kohdissa seinämään laitettua köysitystä.

Reitin "maali" ja kääntökohta oli ns. Punchbowl - putous. Olisihan tuolla ollut ihan mukava vaikka eväitä syödä, mutta meidän kohdalla se oli pikaiset kuvat ja takaisin päin siskon luokse. Reitti jatkuisi vielä monta mailia eteenpäin ja yhdessä kohtaa reitti menisi vesiputouksen alla. Ensi kerralla sitten kunnon vaellus!

Koska meillä on tänään viimeinen ilta yhdessä (mieheni lentää töiden vuoksi Los Angelesin lähelle ja tapaan hänet myöhemmin ensi viikolla San Fransiscossa), niin kotimatkalla ostimme kakun ja ison palan lohta illalliseksi. Raitis ilmahan tunnetusti kasvattaa ruokahalua!

Viime viikolla olin lomalla ihanassa Tel Avivissa. Palasin sunnuntaina, nukuin koko päivän, ja maanantaina, aivan liian nopeasti, palasin arkeen. Viikko tuntui kestävän ikuisuuden ja samalla kuitenkin meni ohi hetkessä. Joka tapauksessa aherrus piti palkita.

Alkavan viikonlopun kunniaksi suuntasimmekin työpäivän päätteeksi lempiravintolaani Avocadoon, josta olenkin jo kirjoittanut. Tällä kertaa valitsin jotain uutta - Calzone a la pizza. Hyvää oli, muttei kuitenkaan verrattavissa The Hampurilaiseen. Pari kuukautta sitten Avocadoon viereen avattiin vegaaninen kahvila Fukafe, jonne jatkoimme jälkkärille. Ihastuin kahvilaan heti siihen astuttuani. Se on yhtäaikaisesti omaperäinen, siisti ja hauska. Hipsterimäinen. Sen paremmin en osaa sitä kuvailla.

Vaikka olen enemmän suolaisen ystävä, niin viime aikoina jostain syystä makeanhimokaan ei ole ollut vieras tunne. Kuitenkin myös makeissa herkuissa tykkään luonnollisesta makeudesta. Fukafe:n kookosbanaaniraakakakku oli juuri täydellinen minun makuuni. Itse asiassa en ole koskaan syönyt parempaa kakkua. Se oli TAIVAALLINEN. Kaikki maut sopi täydellisesti yhteen, sopivan makea, sitruunaisen raikas, suussasulava.

En tiedä, jos ei vapaa-aikaa tarvitsisi käyttää ruokaostosten tekemiseen, liikuntaan, siivoamiseen, graduiluun ja muihin turhuuksiin, niin omistaisin varmaan kaiken jäljelle jäävän aikani tämän kakun reseptin selvittämiseen. Niin hyvää se oli. Vai olisko jollain Todd Wilburin yhteystietoja? Voisin lähettää koepalan.

Perjantain herkuttelusta onkin hyvä siirtyä tämänpäiväiseen yhden päivän smoothie-diettiin. Ihan vaan sen takia, että kaikkea uutta on kiva kokeilla.

Tein Kotkantyttöjen kunniaksi jälkiruoaksi raakakkua boysenmarjoista ja raakasuklaasta. Taas vaihteeksi minulla ei ollut mitään hajua, että mitä tuleman pitää, mutta mielikuvituksen voimalla sain aikaiseksi taas vallan mainion kakun. Kakkuun tuli kaikkineen:

Pohja:

200g pekaanipähkinöitä

n.150g taatelia

3rkl kookosöljyä sulatettuna

Liotin pekaanipähkinät yön yli vedessä. Blenderissä kaikki sekaisin ja irtopohja vuokaan jähmettymmään.

1 osa täytteestä:

200g boysenmarjoja

50g taateleita

3 rkl kookosöljyä

3 rkl psylliumia

Kaikki blenderissä sekaisin ja pohjan päälle jähmettymään.

2 osa pohjaa:

3 banaania

50g taateleita

0,5dl raakakaakaojauhetta

1rkl luomu agave siirappia

2 rkl psyllium jauhetta

Samaten kun edelliset blenderiin ja kakun päälle jähmettymään, muutama tunti pakkasessa ja kakku on valmis!

Herkullisia hetkiä<3

Suomessa on yksi bloggari, jota voisin ylistää maasta taivaisiin. Tää tyttö on nimittäin saanut mut innostumaan terveellisestä leipomisesta ja oikeastaan tutustuttanut mut kokonaan tähän maailmaan. En leivo usein, mutta rakastan silti tän tyttösen reseptien tutkimista. Miksi? Koska Kaisa (The Good Morning) leipoo "normaaleista" raaka-aineista, eikä sorru pelkästään superfoodeihin ja luo niistä vaikka mitä ihmeellistä ja maistuvaa. Parasta on se, että melkeinpä jokasen reseptin voi tehdä jo jääkappista löytyvistä aineksista, eikä tarvitse tehdä totaalista jääkaapin makeoveria. Supernainen.

Päätin eilen avata uuden keittiömme käyttöön ja leipoa jotain Kaisan resepteistä. Pienen selailun jälkeen päädyin mutakakkuun, sillä siinä yksinkertasesti osui kaikki omat kriteerini kohdalleen. Se on maidoton & viljaton plus näin reseptissä sanan maapähkinövoi. Niinpä lähin kauppaan ja ryhdyin hommiin. 

Ohjeen mukaisesti ekan kerroksen kamat blenderiin. Unohdin taatelit kauppaan, joten korvasin ne muutamalla stevialla ja extra maapähkinövoilla. Nesteeksi valitsin kevyen soijamaidon. Toimii!

Veronikan viinitauko, namnam. 

Ahh avocado on kyllä pähkinöiden ohella yks mun ihan lemppari raaka-aine. Tekee kaikesta niin pehmeetä! Sen lisäksi heitin loput tokan kerroksen kamat blenderiin ja monen tuskallisen kierroksen jälkeen sain taikinan sileeksi. Oli huomattavasti vaikeempi blendata kun ekan kerroksen taikina... Pakko muuten sanoa, että jo taikina maistui tässä vaiheessa superilta ja se jos joku on hyvä enne.

Taikinat päällekkäin ja jääkaappiin! Oli muuten pitkä yö, kun seuraavan päivän aamupalaa mietti.

Ja siis voi luoja. Alakerroksen pähkinäinen maku ja ihanat sattumat yhdistettynä suussasulavaan tahnaan - toimii niin käsittämättömän hyvin. Eikä mausta huomaa siis millään, että kyseessä on terveellinen herkku - oon aina aika skeptinen terveellisen leipomisen kanssa, koska mulla maku menee aina terveyden edelle. Maku oli kuitenkin se suurin ja paras yllätys, sillä se muistuttaa niin paljon Mignon munaa! Ahahahha, ette käsitä sitä hymyn määrää kun tajusin, että mun leipoma herkku maistui mun lempisuklaalta ja vielä pääsiäisen aikoihin. Täys kymppi sanon minä. Pakko vielä tähän loppuun sanoa, että papa ja veli ei kumpikaan tajunnut, että kyseessä on terveellinen herkku. Nekin vaan söi onnellisena ja kehui paljon!!

Kokeilkaa kaikki tätä reseptiä, yllätytte niin positiivisesti !

Olette saattaneet huomata, että pidän leipomisesta. Ja taikinoista. Ja kaikenlaisista nörteistä jutuista. Sekä minulla on nyt 1-vuotias tytär.

Kun ne sitten yhdistää niin saadaan äiti, joka leipoo tyttärensä 1-vuotissynttärijuhliin Pokemon-kakun! Keskellä yötä, tottakai.

En ole aikaisemmin kuin vain kokeillut sokerimassakakkujen tekoa pienimuotoisesti. Esimerkkinä nämä:

En siis ollut täysin varma millainen kakkukatastrofi olisi edessä ja olisiko vieraille tarjottava pakastealtaan herkkuja sitten kuitenkin.

Aloitin torstaina tekemällä taikinat. Perussokerikakun ohjeella 7 munan kakku.

Siitä riitti taikinaa kahteen vuokaan noin puoleen väliin saakka. Paistoin kakut 175 asteessa 40 minuutin ajan. Ja koska olen kärsimätön, erehdyin kurkkaamaan sisälle vähän liian ajoissa, jolloin kakku vähän lässähti, mutta sain kuitenkin yhden välin täytteille.

Piirsin paperille halutun muotoiset mallit ja niitä apuna käyttäen muotoilin kakun.

Isosta kakkupohjasta tuli pää, häntä ja jalat (jalkoihin ei tullut täytettä väliin, vain voikreemi sokerimassan alle) ja pienemmästä kakkupohjasta sitten keskivartalo. Väliin soseutin purkillisen hedelmäcocktailia ja tein voikreemiä, jolla myös päällystin/liimailin osia yhteen. Kakku mahtui juuri ja juuri meidän jääkaapin ylähyllylle odottamaan perjantai-illan koristelua.

Perjantaina sitten pääsin koristeluoperaation kimppuun. Ensin ajattelin että kyllä se punainen väri kelpaa Charmander-kakkuun, mutta lopulta väri muistutti enemmän Charmeleonia, joten vaihdoin lennosta suunnitelmaa. Kuten kuvasta näkyy, koristelu lopulta "onnistui", vaikkei se helppoa ollut.

Aloitin sokerimassalla päällystämisen keskivartalosta. Mikä oli pienoinen virhe, koska rupesin vastoin päässäni huutavaa pikku ääntä käyttämään tomusokeria kaulinnan alla (minulla oli myös silikoninen leivonta-alusta koko ajan käytössä). Sokerimassa alkoi halkeilemaan (mikä myös johtui turhan ohuesta kaulinnasta) ja kun yritin korjata tilannetta, halkeilu vain pahentui. Lopulta siirsin keskiosan syrjään ja aloin vahingosta viisastuneena taiteilemaan pienempiä osia sokerimassan alle, ilman tomusokeria ja paksummasta levystä. 

Olin ostanut punaista sokerimassaa kolme paketillista eli n. 600g. Se olisi riittänyt hyvin, jos en olisi tuhonnut yhtä 200g paketillista ensimmäiseen yritykseen. Muut osat onnistuivat hyvin ja pääsin kunnolla vauhtiin. Niimpä klo 20 kiertelin Kuokkalan kaupat lävitse etsien lisää sokerimassaa, jolla saisin kakun valmiiksi. Onneksi viimeisestä kaupasta sitten löytyi punaista marsipaanimassaa, jota päätin käyttää piilottamaan epäonnistunut keskiosan päällystys (koska ulkonäkö ennen kaikkea!). Marsipaanimassaa käytin myös loppujen punaisten yksityiskohtien tekoon, kuten värieroavuuksista voi huomata.

Eihän tuo kaikkein kaunein kakku ole, eikä ehkä parhaimman makuinenkaan, mutta ainakin minulle E:n 1-vuotissynttäreistä tuli ikimuistoiset ihan jo tämän kakkuepisodin takia. Ensi viikolla sitten uudelleen, kun työstän ystävälle pienen kakun yllätykseksi! Katsotaan olenko oppinut mitään.

Kuvassa kakku jo tositoimissa. Kuten aina, kakkua on ihan liikaa! :D Loppuun vielä minun laskelma, paljon kakulle tuli itse tehtynä hintaa:

Perusainekset: n. 10€ (aika paljon löytyi kyllä jo valmiina kaapista)
Koristelu/päällystys: 20€
Uusi pienempi kakkumuotti 8€
Silkonialusta 19€ (kuvassa kakun alla)
Sokerimassan työstämistarvikkeet (koska oli pakko!) 30€

Käytetty aika: n. 10h (pitää sisällään sokerimassan etsintäreissun)

Teettekö mieluummin itse vai panostatteko ammattilaisiin? ;)

Vietimme alkukuusta pojan synttäreitä, jonka myötä blogi on jäänyt vähän toisarvoiseksi. Elämä on pyörinyt viime viikot sellaisella vauhdilla, että heikompaa eli minua rupesi huimaamaan, joten jostain oli pakko karsia. Sormiani on kuitenkin synttärihulinoista saakka syyhyttänyt kirjoittaa ihanasta kakusta ja monesta muusta kivasta jutusta synttäreihin liittyen. Tälle viikonlopulle pyhitinkin itselleni aikaa istua koneen ääreen ja saan vihdoin jakaa teille herkullisen kakkureseptin.

Mulla on tapana ruveta suunnittelemaan kakkua hyvissä ajoin ja näin tänäkin vuonna. Monet marja- ja suklaakombot pyöriteltyäni huomasin aina vaan palaavani uudelleen ajatukseen hedelmäkakusta. En ole kyseisen täytekakun suurimpia ystäviä, enkä näin ollen ole itse perinteistä hedelmätäytekakkua tullut koskaan tehneeksi. Lähipiirin allergioista johtuen aika moni hedelmä on myös pannassa, joten jouduin hetken käyttämään luovuuttani kakun suhteen. Pakkasessa oli kuitenkin sopivasti viime vuoden omenasoseita, joiden ympärille lähdin kakkua rakentamaan. Kun en tahtonut keksiä omenan rinnalle toista sopivaa hedelmää, ja pelkkä omppu tuntui tylsältä vaihtoehdolta, meinasin jo hylätä koko hedelmäkakun. Kunnes sitten jostain mieleeni ponnahti, että kinuskihan sopii loistavasti ompun kanssa! Siitä se ajatus sitten lähti, ja kakku sai täytteekseen omppusoseen lisäksi samettisen kinuskivaahdon. Päälle koristeeksi valikoitui persikoita ja viinirypäleitä. Täytteen määrä sopii kuuden munan kakkuun.

Pohja:

6 munaa

2 dl sokeria

2½ dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhoja

Täyte:

4 dl vispikermaa

400 g maustamatonta tuorejuustoa

2 dl valmista kinuskikastiketta

3 liivatelehteä

tilkka vettä

omenasosetta

Päälle:

n. 4 dl vispikermaa

n. 1rkl vaniljakreemijauhetta

säilykepersikoita

viinirypäleitä

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää vaahdon sekaan. Voitele ja jauhota kakkuvuoka. Kaada taikina vuokaan ja paista uunin alatasolla 175 asteessa n. 30-40 min. Kakun kypsyyden voi tarkistaa puutikulla; jos taikinaa ei tartu tikkuun, se on kypsä! Anna jäähtyä hetken ennen kumoamista. Kumoa kakku hetken päästä esim. leivinpaperin päälle ja anna jäähtyä kunnolla. Kakun jäähdyttyä irrota vuoka ja leikkaa kakkupohja kolmeen osaan. Kelmuta kakkuvuoka sisäpuolelta niin, että kelmua tulee reilusti reunojen yli ja laita ensimmäinen osa pohjasta vuoan pohjalle.

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen n. 10 min. Vatkaa täytteen kerma vaahdoksi ja sekoita tuorejuusto tasaisesti joukkoon. Lisää kinuskikastike reippaasti sekoittaen. Sulata liivatteet kuumaan vesitilkkaan ja lisää liivateseos ohuena nauhana täytteeseen, sekoita hyvin. Sivele ensimmäiselle kakkupohjalle ohut kerros omenasosetta ja sen päälle puolet täytteestä. Aseta päälle toinen kakkupohja, jonka päälle jälleen omenasosetta ja loput täytteestä. Laita viimeinen pohjapala täytteen päälle ja käännä kelmut kakun suojaksi. Anna hyytyä vähintään muutaman tunnin ajan, mehevämmän kakun saa hyydyttämällä seuraavaan päivään.

Kakun hyydyttyä vatkaa kerma ja lisää siihen vaniljakreemijauhe (ei välttämätön, mutta pursotukset pysyvät paremmin kasassa lämpimässä). Ota kakku pois vuoasta ja aseta tarjoilulautaselle. Sivele ohut kerros kermaa kakun päälle ja tee pursotukset reunoille. Leikkaa persikat ja viinrypäleet sopiviksi lohkoiksi ja asettele ne kakun päälle haluamaasi järjestykseen. Seuraavaksi voitkin pistää kahvin valumaan ja nauttia herkullisesta lopputuloksesta! :)

Maukasta viikonalkua kaikille!

Loman jälkeen jonkinlaisen arkirytmin saavuttaminen tuntui kaivatulta, mutta saavuttamattomalta haaveelta. Ensimmäinen viikko meni kaikenlaisissa hulinoissa ja kissanristiäisissä ja viikonloput tuntuivat reissuilun jälkeen maukkaimmalta viettää oman kotivillan muurien sisäpuolella. Kotivillassa oli ensimmäisellä viikolla ennätysmääräinen lukema ulkomaanmatkalijoita, jotka olivat saapuneet tervehtimään villaperheemme jäsenistöä.

Tässä uudessa kotivillassamme on viisi muhkeaa makkaria ja kymmenen asukasta, joista ainoastaan kahdeksan puhuu suomea. Lisäksi asujaimistoon kuuluu naapurin "kipakka" siivoojatäti, joka empiiristen tutkimusten mukaan ei arvosta villakekkereitä. Lisäksi "keskustelujemme" pohjalta luotujen sääntöjen mukaan on erityisen tärkeää, että kukaan ei laita aamiaista keittiössä kello 9, kun täti haluaa siivota yksin kello 12. Indonesia.. Vuokrasopimukseemme lukeutuu myös security, joka tarkoittanee jokaista skootterikuskia jahtaavaa verikoiraa kotitiellä. Ja  sitten on myös Predator.

Tässä on hänen luolansa

Who woke up the beast. Ei saa antaa kuvaan epähuomiossa tallentuneen rauhallisen perusilmeen häiritä.

Surullista kaverissa on vaan se, että vaikka kuinka uhkaavalta kuulostaakin toivottaessaan kaikki skootteripyöräilijät tervetulleeksi pihaamme se ei mökkinsä ulkopuolella näytä enää tärisevine takajalkoineen varsin palottavalta. Ja mökin ulkopuolelle se ei kovin usein pääse vaan päivät, illat ja yöt möllöttää huoneessaan. Ensitapaamiset eivät kuitenkaan antaneet myönteistä vaikutelmaa otuksesta, joten aloin kutsua sitä Predatoriksi (kavereitten kesken Preda).

Villa

Koska uuden kodin hankkiminen oli aikamoinen operaatio ja sitä sai 10 hengen porukassa jonkin verran  arpoa ajattelin nyt esitellä tämän pikku kotimme, jossa (toivottavasti) vietämme Balilaiffimme viimeisetkin ajat.

Käykää sisään

Balilaisessa kodin rakennusmalliin kuuluu sisäänkäynnin jälkeen muuri, joka estää pahoja henkiä pääsemästä taloon, sillä ne voivat luonnollisesti kulkea vain suoraa reittiä kääntymättä. Seems legit.

Siinä pieni osa omasta päivittäisestä elinalueestani. Allastakin on kyllä jo sisustettu jos jonkimoisella vesilelulla, koska muuten se näyttäisi kovin tyhjältä ja ankealta.

Loman jälkeen koulussa tuntien osallistujamäärät olivat kokeneet hieman yleisökatoa ja luentojen suurimmaksi harrastukseksi ilmeni, kuuntelemisen sijaan, nukkuvien kanssaopiskelijoitten salakuvaaminen. Saatoin myös itse joutua tämän koulukiusaamismuodon uhriksi. Myös opettajien motivaatio alkaa selvästi vähän hiipua, koska parikin tuntia peruttiin, kun opettajia ei kuulunut paikalle. Harmin paikka. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että pääsee aikaisemmin kotiin tekemään ei mitään. Aika menee täällä pahuksen nopeasti, kun tulet auringon aikaan takaisin koulusta ja koti on täynnä sekä asukkaita että lähes asukkaiksi laskettavia ihmisiä, jotka vain aina sattuvat olemaan paikalla. Iltapäivärutiiniin kuuluu usein uikkarit päälle, öljyt pintaan ja altaalle tai jokin muu sattumanvarainen toiminta. On kuitenkin sattunut myös niin, että sadekausi ei täällä huhtikuussa loppunutkaan vaan välillä tuntuu, että alkukuukausien aikainen hyvä sää nyt kostautuu ja pilvet saapuvat pilaamaan tunnelman ja usein vielä sataakin. 

Sitten muihin aiheisiin. 

Teimme retken Tanah Lotin temppelille (pakollinen turistinähtävyys), kun kylässä oli Suomi-turisteja. Ihan kiva paikka, vaikka auringonlasku tällä kertaa olikin vähän pilvien peitossa ja muutama muukin  oli eksynyt paikalle.

Siinä se nököttää

Ebba, Emmi, minä ja Linda

Myös koulussa aletaan varautua jo lopun häämöön kun loman jälkeisellä excursiolla Denpasariin lähdettiin opettelemaan tinkimiskulttuuria. Varsin relevanttia tässä vaiheessa vaihtoa. Menimme läheisille vaatemarkkinoille ostamaan paikallisia kolttuja, joita naiset ja miehet käyttävät hinduseremonioissaan. Saronkeja ja sen semmoista. Meille myös opetettiin niiden oikeaoppinen pukeminen sekä kehotettiin turvashortsien pukemiseen vaatetuksen alle juhlallisuuksissa, sillä vaatteet saattavat olla pysyvyydeltään heikohkoja. 

Poikien pukeutumisharjoitukset

Värejä oli kun karkkikaupassa konsanaan. 

Sittemmin päivät kuluivat mm. villamme tupaantuliais/tuplasynttäripaardeissa ja muussa viihdyttävässä seurassa ja toiminnassa, joista seuraavassa kuvakooste puhelimeeni tallentuneista otoksista;

Villakamut Vili, Nanna ja Katriina

Yöhön lähdössä.

Eerikan ja minun lauantailounas mestarikokki Timpan valmistamana. Tulista, mutta maukasta.

Lisää syötävää.

Synttäriaamun ylläri villakamuille Nannalle ja Sebulle

Jos joskus olen tehnyt elämässäni virheen, se oli aamu jolloin saavuin juhlavan illan ja kahden tunnin yöunien jälkeen workshoppiin koululle kilkutellakseni perinteistä balilaista kellopeliä.

Parasta parsaa vesipuistossa.

Still alive.

Niiiiiin parhaita tyttöjä nämä. Susie, Kayleigh ja Annika. Paikalla Austria, Finland, Belgium, Sweden

Oli läksiäisjuhlaa...

...ja synttärijuhlaa.

Raati haluaisi antaa myös erikoismaininnan koulufarkuille, jotka pelastivat asvalttiosumilta jälleen yhdessä moottoriajoneuvoihin liittyneessä tapaturmassa, josta poistuttiin kuitenkin onnellisesti kotiin pikaisen sairaalakäynnin kautta. H&M laatu <3

Tekeekö mielesi maailman pehmeintä ja ihaninta kakkua? Tulit nimittäin oikeaan blogiin. Amerikkalainen perinneherkku Angel Food Cake on niin kevyttä ja ilmavaa, että sen sanottiin olevan "enkeleiden ruokaa" - ja sitä se tosiaan on. 

Kakkuun tarvitsee ainoastaan kuusi ainesosaa! Valmistus on todella helppoa - haastavinta on ehkäpä erotella 12 valkuaista keltuaisista... Cream of tartar on viinikiveä, jota löytyy ainakin Helsingin Behnford`s-myymälästä. Kuuleman mukaan myös joistain apteekeista?

Resepti:

• 2,4 dl kakkujauhoja
• 12 isoa munanvalkuaista (huoneenlämpöistä!!)
• 1/4 tl suolaa
• 1 tl cream of tartaria
• 2 2/3 dl sokeria
• 2 tl vaniljasokeria
• marjoja ja kermaa tarjoiluun

Aloita lämmittämällä uuni 180 asteeseen. Erottele valkuaiset keltuisista isoon kulhoon. Yhdistä kakkujauhot ja suola erilliseen astiaan. Vispaa valkuaisia noin 1 minuutin ajan, kunnes ne muuttuvat vaahdoksi, ja lisää cream of tartar. Jatka vispaamista ja lisää pikkuhiljaa mukaan kaikki sokeri. Vispaa kunnes vaahdosta saa tehtyä huippuja (noin 2 min). Lisää lopuksi vaniljasokeri. 

Seuraavaksi yhdistetään kuivat ainekset vaahdon sekaan. Sihvilöi jauhoseosta neljässä osassa vaahdon sekaan. Kääntele seos varovasti isolla nuolijalla mukaan (ÄLÄ SEKOITA LIIKAA!). Kun kaikki jauhot ovat mukana ja edessäsi on ilmavaa ja pehmeää höttöä, kaada höttö irtopohjavuokaan. Pyöräytä veistä tai muuta sopivaa välinettä pyöreän vuoan mukaisesti koko taikinan läpi, jotta taikinaan ei jää ylimääräistä ilmaa. Tasoita vielä taikina varovaisesti. Laita vuoka uuniin alatasolle 35-40 minuutiksi. Pinnan tulee olla kauniin vaaleanruskea.

Nyt tulee oudoin osuus. Kun otat vuoan uunista, käännä se nurinpäin (kyllä, kakku pysyy sisällä!). Itse laitoin vuoan reunat mukien päälle, mutta soveltaminen on sallittua! Anna kakun jäähtyä tunnin ajan väärinpäin. Tunnin kuluttua voit irroittaa kakun reunoistaan veitsellä ja irrottaa irtopohjavuoan reunat. 

Tarjoile vaikkapa kermavaahdon ja marjojen kanssa - tämä herkku on sallittua. Käytännössä terveellistä ;)

Seuraavana päivänä päätin dippailla viimeiset palat kylmään maitoon..

/Making fluffy Angel food cake

Tänään iltapäivällä lennähdämme kauan odotetulla viikon kesälomalle Maltalle! Saari on mulle ennestään tuttu, olen ollut siellä kolmena kesänä töissä. Nyt viimeisestä on vierähtänyt jo viisi vuotta ja odotan kuin pikkulapsi innoissani kaikkea, mitä on edessä. Listasin loman tulevia highlighteja.

1. Jätskiä ja smoothieta.Dr. Juice ja Maltan ihanie jäätelöbaarien kymmenet jätskimaut odottavat maistajaansa. En malta odottaa, että saan hakea taas aamiaissuosikkini "Breakfast to go" -smoothien ja iltapalaksi yhtä noista ihanista itsetehdyistä jätskeistä. Istuskelen rantakadun penkeillä tai kivisellä rantakalliolla nautiskelemassa pitkään ja hartaasti.

2. Pulahdus siniseen laguuniin. Cominon pikkusaarelle pääsee hotellimme läheltä Slieman satamasta kätevästi opastetulla retkellä tai reittilaivalla. Cominon ranta on pieni ja ahdas, mutta uintivedet ovat mitä mahtavimmat. Turkoosi vesi näkyy jo lentokoneen ikkunasta ja tämä trippi on ehdottomasti yksi loman odotetuin kohokohta.

3. Synttärikakkua Fontanellassa. Mdina on Maltan entinen pääkaupunki saaren keskiosissa. Kaupunki on linnoitettu aikoinaan muurein, mutta sieltä on upeat näkymät yli saaren. Aitiopaikalla sijaitsee Fontanella niminen kahvila, jossa on ehkä parhaat kakkupalat ikinä. Mun synttärit osuu juurikin matkan puoliväliin, joten tästä tulkoon synttärikakkukahvittelujeni kestipaikka.

4. Shoppailua Tignen Pointissa. Ostoskeskus The Point rakennettiin Tignen rantaan viimeisenä kesänä, jonka aikoinaan vietin töissä Maltalla. Ehdin sinne vain muutaman kerran, mutta nyt on vihdoin mahdollisuus päästä kunnolla ostoksille. Myymälöihin lukeutuu mm. Springfield, New look, Oysho, Pull & Bear, Stradivarius,  Adidas ja Adidas Originals, Bershka, sekä River Island. Niin siistiä!

5. Kiireettömiä "sunnuntaikävelyjä" ja uusia lenkkipolkuja. Malta on saarena niin kompakti, että liikkuminen paikasta toiseen on superhelppoa. Vuokrasimme auton koko loman ajaksi, jolloin ei tarvitse tuhlata aikaa bussin odotteluun. Kuitenkin hotellimme sijaitseen niin hyvällä paikalla, että jo kävelymatkan päässä on paljon koettavaa ja nähtävää. Rantakatu on usean kilometrin mittainen ja sitä pitkin on ihana käppäillä kaikessa rauhassa maisemia ihastellen. Se saa myös toimia lenkkieni näyttämönä - #adidasheimo-treenailu jatkuu läpi loman. 

Seuraa reissua mun Instagramissa, jota varmasti päivittelen matkaltani välillä. Ens viikkoon!

"Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku" Lapset naputtavat hiekkalaatikolla ämpäreitään. Minulla on samanlainen toive, sillä Marian yksivuotissynttärit lähestyvät. On pakko myöntää, etten ole pullantuoksuinen kotiäiti vaan minua suoraan sanottuna ahdistaa leipominen. kakunvirityksen ollessa uunissa hoen samaa mantraa hikihelmet otsalla; älä tule paha kakku, tule hyvä kakku! Marian synttäreistä taidetaan vielä selvitä suhteellisen helpolla. Pikkuneiti ei välitä siitä, onko kakussa pinkki prinsessakuorrutus tai miltä kakku näyttää ylipäätään. Vieraitakin saattaa kiinnostaa kakun ulkonäön sijaan sen maku, mutta itse stressaan molemmista.

Kotiäidin onnistumisen paineet ovat toisenlaisia kuin työssäkäyvien. Minulla kotiäitinä ei ole suurensuuria odotuksia arkeni kannalta, mutta olisi kai kohtuullinen vaatimus itselleen, että onnistuu loihtimaan jotain tarjottavaa lapsensa synttäreille? Tiedän mitä ajatellaan, jos ostaisin valmiin kakkupohjan. miksi ihmeessä, kun "kotona on aikaa leipoa". Työssäkäyvät äidit ovat tietenkin kiireisempiä ja pieni oikaisu tarjoilussa sallitaan. Kotiäidin sen sijaan kuuluu valmistaa itse niin päivittäiset atreriat ilman einesten ostamista ja leipoa herkkuja kissanristiäisiin ja lapsen jalkapalloseuran myyjäisiin, koulyhdistyksen myyjäisiin tai milloin mihinkin kissanristiäisiin. Mutta arvatkaapa mitä? Kun minusta tuli äiti, en saanut mitään maagista tietämystä tai taitoa siitä, miten niitä ihania herkkuja leivotaan. Jos olen rehellinen, en niin välitä ruuanlaitostakaan, mutta se on tietenkin välttämätöntä viisihenkisessä perheessämme. Jos siihen päälle pitäisi vielä leipoa silloin tällöin niin... Voi hirvitys. Voin kertoa, että inhoan taikinamössöä käsissäni. Sitä paitsi, kaikki leipomukseni joko onnistuvat tai epäonnistuvat jokseenkin randomisti. Kohtalo päättää keittiössäni tuleeko hyvä vai paha kakku ja voin vain toivoa, ettei tule paha kakku.

Kerran anoppini piipahti yllättäin kahville. Olin tehnyt harjoitusmielessä itse piirakkapohjan, joka oli minulla uunissa ja kerrankin keittiössäni tuoksuivat hyvät leipomukset anopin saapuessa. Hetkeni valokeilassa jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä lopputulos oli valitettavasti paha kakku. kaikki kunnia pullantuoksuisille kotiäideille, en valitettavasti kuulu joukkoon.

- Hunajamutsi

Kesän suloisin Pavlova

Vaikka marenkikakut maistuvat ainakin minulle ympäri vuoden, on kesä niiden kulta-aikaa.
Siksi minua ei haittaa lainkaan, että se täydellinen marenkiresepti sattui löytymään juuri nyt, sopivasti äitienpäivän aikaan.
Resepti löytyi ystäväni Norman kätköistä, Maizena sekä väkiviinaetikka tekevät ihmeitä koostumukselle sekä ulkonäölle. 
Marengista jää yli kananmunan keltuaiset, jotka voi käyttää esim. täyteläiseen Carbonaraan tai ihanaan Passion-custardiin, jolla täydensin tämän kakun :) 

Marenki 

• 4 kananmunan valkuaista
• 3 dl sokeria
• 2 tl Maizenaa
• 2 tl väkiviinaetikkaa
• 2 tl vaniljasokeria
• 6 rkl kiehuvaa vettä

​Vatkaa kaikki ainekset, vettä lukuunottamatta kovaksi, valkeaksi vaahdoksi.
Kiehauta vesi ja yhdistä marenkiseokseen.
Levitä marenki leivinpaperille haluttuun muotoon. 
Kuivata marenkia uunin keski-alatasolla ensin 160C asteisessa uunissa 10 minuutin ajan ja sitten 50C asteisessa vähintään tunnin ajan, varoen ruskistamasta, kunnes marenkien pinta ja pohja on kuivunut.

Passion-curd

• 4 keltuaista
• 5 passion-hedelmää
• 1 sitruunan mehu (+raastettua kuorta)
• 1 dl sokeria
• 2 rkl vehnäjauhoja
• 1 rkl voita

​Mittaa kaikki ainekset kattilaan ja kiehauta koko ajan sekoittaen.
Jäähdytä huoneenlämpöiseksi. 

Pavlova 

Kokoa kakkuun marenkia, passion curdia, tuoreita mansikoita, kermavaahtoa ja raasta päälle herkullista suklaata. Koristele tuoreilla marjoilla, suklaalla sekä tuoreella mintulla. 

Nauti !

Minulla on tapana tehdä miehelleni joku oikein superällömakea kakku synttäreille. Tyyppi on melko perso makealle (itehän en silleen oo, krhm), ja mulla onkin sellaisena päänsisäisenä haasteena ollut tehdä kakusta joka vuosi hiukan edeltäjäänsä ällömpi. Tänä vuonna kuitenkin pääsin levelille, jonka ylittäminen saattaa olla mahdotonta.

Mies toivoi suklaata ja sitä hän sai. Kakku oli niin makeaa, etten voinut syödä sitä edes kokonaista palaa. Huippua tässä kakussa on kuitenkin helppous, vaikka vaiheita on useita, niin ei tämä mitään ydinfysiikkaa ole. Aloittelijaltakin siis onnistuu varmasti. Mutta makeaa, sitä tämä on.

Teitä on varoitettu. (Vaikka silti, on tää aika sairaan hyvää.)

Pohja:

4 munaa

1½ dl sokeria

1½ dl venhäjauhoja

1½ dl tummaa kaakaojauhetta

1 tl leivinjauhetta

Täyte:

4 dl vispikermaa

100 g tummaa suklaata (ite käytin Fazerin Taloussuklaata)

100 g valkosuklaata (Panda)

Kuorrute:

n. 0,8-0,9 dl kuohukermaa

300 g tummaa suklaata (Fazer Taloussuklaa)

30 g valkosuklaata (Panda)

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi, vaaleaksi vaahdoksi. Sekoita jauhot keskenään ja lisää taikinaan vähän kerrallaan varovasti käännellen. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun kakkuvuokaan. Laita kakku uunin alatasolle 175 asteeseen n. 25-35 minuutiksi. Kokeile kypsyys tikulla, jos taikina ei tartu tikkuun, kakku on valmis. Annan kakun vetäytyä hetki ja kumoa se sitten sokeroidun leivinpaperin päälle. Anna jäähtyä kunnolla ennen irrottamista/leikkaamista.

Vuoraa kakkuvuoka kelmulla reunoja myöten. Kakun jäähdyttyä leikkaa se kolmeen osaan ja laita ensimmäinen pala vuoan pohjalle. Kostuta kakun reunat. Vatkaa vispikerma vaahdoksi ja jaa se kahteen eri kulhoon. Sulata tumma suklaa mikrossa tai vesihauteessa, lisää vaahdon joukkoon rivakasti sekoittaen. Kaada täyte heti pohjan päälle vuokaan ja aseta päälle toinen osa pohjaa, kostuta tarvittaessa. Sulata valkosuklaa ja lisää lopun kermavaahdon joukkoon nopeasti sekoittaen. Lisää täyte vuokaan ja aseta viimeinen pohjan osa kanneksi. Kostuta hyvin. Nosta kakku kylmään vetäytymään. (Jos haluat oikein mehevän  ja kostean kakun, anna sen vetäytyä seuraavaan päivään.) Kumoa kakku tarjoilulautaselle.

Mittaa mikronkestävään astiaan kuohukerma ja paloittele joukkoon suklaa. Lämmitä mikrossa n. 10-15 sekuntia kerrallaan, sekoita hyvin välissä. Jos kuorrute tuntuu jähmeältä, lisää hiukan kermaa. (Itse laitoin ensin n. 0,8 dl kermaa, mutta lämmityksen lopussa lisäsin vielä tipan.) Kun seos on tasaista, kaada se heti kakun päälle. Anna kuorrutteen valua rauhassa reunojen yli, avita tarvittaessa lastalla. Sulata lopuksi valkosuklaa ja valuta se raidoiksi kakun päälle. Anna kakun jähmettyä hetki jääkaapissa. Nam, nam ja sitten syömään!

Ps. Aiheuta kanssaihmisissä kateutta julkaisemalla kakusta kuvia somessa. Älä kerro, että oikeasti sua ällöttää.

Eilen Facebookissa tuli mukava muistutus: tänään on ”International vegan cake day”. Ja sehän tarkoitti vain yhtä!

Täytyy kyllä myöntää, että ilman Facebookin muistutuksiakin näitä päiviä tulee vietettyä muutenkin aika paljon. Vaikka olenkin vähän pyrkinyt vähentämään kakuista puhumista blogissa, niin arkielämässä ne ovat olleet hyvinkin läsnä.

Kansainvälisen vegaanisen kakkupäivän kunniaksi lähdettiin kavereiden kanssa kahville tuttuun ja turvalliseen Avocadoon. Otettiin Tofurnikit. Puolaksi juustokakku on sernik, joten tofusta tehty vastine on luonnollisestikin tofurnik.

Vegaaniksi ryhdyttyäni, ruokatottumukset ovat muuttuuneet erittäin terveellisiksi, mutta siinä kun en ennen makeasta ja kakuista välittänyt, niin nyt vegaanisista kakuista on tullut suuri intohimoni. Onneksi ne eivät yleensä ole mitään rasva- ja sokeripommeja. Sen takia niistä varmaan pidänkin, koska maut ovat raikkaita, erottuvat selkeästi, ja nautiskelun jälkeen on edelleen kevyt ja raikas olo. Ja mielikin on taivaissa. Viva la tarta vegana!  

Bloggasin taannoin kesäkuisesta matkastamme Maltalle ja Saran innoittamana päätin kirjoittaa nyt vähän lisää. Sekä mulla että puoliskollani oli kesäkuussa synttärit, joten päätimme juhlia molempia Maltalla. Mulla oli idea tähän välittömästi, nimittäin maailman parhaat kakkupalat. Kyllä. Maailman.

Herkullista, eiks vaan? Mulla tulee vieläkin näitä katsellessa vesi kielelle.

No nyt varmaan jo ehkä kiinnostaa, mistä tämä paikka löytyy. Ai ei vielä? No katsotaan vielä pari kuvaa.

Tilasin itse tämän ihanan minttusuklaakakkupalan. Vaikka olinkin käynyt Fontanellassa vuosia sitten, en muistanut ollenkaan, miten suuria palat ovat. Olisimme hyvin pärjänneet jakamalla yhden. Olin kuitenkin salaa tyytyväinen, etten muistanut, sillä nyt saimme maistaa kahta erilaista.

Minttusuklaakakku oli superhyvää. Sen kakkuosat olivat pehmeitä ja suussasulavia, sisällä oli sellaista samanlaista voista kreemiä kuin kääretortussa, mutta mintunmakuisena ja suklaisen pehmeän päällyksen päällä vielä minttukastiketta. Kakku oli makeaa, mutta ei liian överi. Kuitenkin niin tuhti, etten ihan päässyt loppuun saakka maistellessani myös alla olevaa toista vaihtoehtoa.

Tämä sitruunajuustokakku oli puoliskoni valinta. Toisin kuin useat juustokakut, tämä ei ollut lainkaan kova, vaan kauttaaltaan pehmeän kermainen, tuorejuusto kuitenkin maistui. Päällä oli ihanan raikasta sitruunahyytelöä ja pohja oli digestive-keksin kaltainen, jossa oli kivasti rakennetta.

Maailman. Parhaita. Kakkuja. Ja hyvää oli cappuccinokin.

Fontanellassa plussaa saa myös tarjoilusysteemi. Kahvila on usein aika täysi, joten asiakkaiden ei anneta odotella laskuja, vaan maksu tapahtuu kassalle lähtiessä, uloskäynnin vieressä. Pöydässä siis vain valitaan ja tilataan. Kätevää.

Ja sitten se sijanti. Fontanella on Maltan entisen pääkaupugin Mdinan "pääkallopaikalla". Mdina on muurein ympäröity minikaupunki, jossa on 200 asukasta, eikä autolla saa ajaa kuin poikkeusluvalla. Kaupungin kivitalojen välissä olevat käytävät kaartuvat aina snadisti nuolenkantaman jälkeen, tämä on perintöä ritariajalta. 

Fontanella on Mdinan laidalla. Sillä laidalla, josta näkee koko Maltan yli. Maisematkin siis kohdallaan, näiden ihanien kakkujen lisäksi.

Suosittelen!

Minkä kakun itse valitsisit? Täältä näet Fontanellan kakkumenun.

En valehtele yhtään, kun sanon, että tulipa tehtyä tällä viikolla yksi maailman parhaista kakuista: mansikka-britakakku. Ja onnistui ensikertalaiseltakin! Helppoa leivontaa siis :) Ohje kakkuun löytyy Valion reseptiarkistosta. Mun versiossa pinnalla ei vaan ole mantelilastuja (unohdin ostaa) ja välissä on kerman sijaan vaahtoutuvaa vaniljakastiketta. Ai että, ihan parasta :) Jos jotain vielä tulevaisuudessa muokkaan tuosta reseptistä, niin marenkiin ei välttämättä tarvitsisi laittaa ihan ohjeen mukaista määrää sokeria. Kakku oli makea, mutta tuoreet mustikat ja mansikat (paljon!!) pitivät kakun kuitenkin pirteänä.

 Ai ai mitä herkkua! Mies, joka väittää, ettei niin kovasti välitä makeasta, söi kaksi isoa palaa. Sen TÄYTYY silloin olla hyvää! Pojan kanssa kinasteltiin viimeisistä suupaloista. Jotain hyvää kesässäkin: tuoreet mansikat ja mustikat, joista saa loihdittua näin ihanaa kakkua :)