Viime sunnuntaina vietettiin poikamme ristiäisiä. Itse en kuulu enää kirkkoon, mutta halusin, että poikamme kastetaan. Päättäkööt myöhemmin sitten itse, haluaako kuulua kirkkoon vaiko ei. Sää oli aurinkoinen ja hellettä pukkasi! Meitä vanhempia jännitti kovasti miten kaste ja juhlat sujuvat. (Mulla oli jumalaton stressi kahvituksen järjestämisestä!) Poitsu taas otti melkoisen lunkisti koko päivän, mutta heräsi juuri ennen h-hetkeä.
Kastemekko näytti niin valtavalta meidän "pienen" pojan yllä. (Miten niin pieni, hän on kasvanut jo hirmuisesti syntymämitoistaan!)
Pojallamme on aivan mahtavat kummit. Kummeja on yhteensä kolme, kaksi kummitätiä sekä kummisetä.
Kaste sujui pojan osalta paremmin kuin kuvittelimme. Hereillä hän oli lähes koko kasteen ajan, ja kovasti oli asiaa, kun piti papin puheiden päälle jutella vähän vauvakieltä. ♥ Nälkäkin pääsi hieman yllättämään, kun piti omia sormia mussuttaa.
Meidän perhe. ♥ (Huomatkaa pojan keesi, sama se miten tukkaa harjaa niin keesi vain nousee aina pystyyn, hih.) Kasteen jälkeen napsittiin oikeen urakalla kuvia erilaisissa kokoonpanoissa. Kuvien jälkeen siirryttiinkin seurakuntakodin tiloihin kahvittelemaan.
Koska kotimme on edelleen kaaoksen vallassa (muuttolaatikoita siellä täällä ja remontti kesken), ei tullut kuuloonkaan, että juhlat olisi pidetty meillä kotona. Niinpä kaste hoitui kirkossa ja kahvittelut seurakuntakodin juhlasalissa. Juhlapaikan kanssa meinasi tulla melkoinen kiire, päästiin tilaan sunnuntaina yhdeltä ja kaste alkoi kolmelta. Siinä sitten äkkiä kummien kanssa liinotettiin pöydät, koristeltiin voileipäkakut, laitettiin astiat valmiiksi ja suunnattiin kirkkoon. Nipin napin saatiin kaikki hoidettua! Kummeista oli iso apu kahvituksen järjestämisessä, en olisi selvinnyt ilman teitä! ♥ Harmittaa, kun ei tullut pyydettyä ketään kahvitusta hoitamaan, itselläni oli sellainen fiilis kuin olisin töissä ollut lounasaikaan. Pakko oli vaan pitää kahvipöytää pystyssä ja lisäillä kahvia, tiskailla jne. Seurusteleminen vieraiden kanssa jäi omalta osaltani melko vähäiseksi.
Tarjottavana meillä oli kanapiirasta, voileipäkakkua, täytekakkua, pullaa, keksejä, kahvia, teetä ja mehua. Suolaiset valmistin itse, kakun taas olin suunnitellut ja tilannut. Kakku oli aivan taivaallisen hyvää, tiedän kyllä mistä tilaan kakut jatkossakin. Koko postauksen ajan olette varmaan ihmetelleet, että mikä meidän poikamme nimeksi sitten tuli? Vastaus löytyy kakun päältä.
Onneksi juhlat ovat nyt ohi, sillä on ollut valtava työ nimen salailussa. Eemi nimeen päädyimme jo lokakuussa, ennen kuin oli edes tiedossa tuleeko meille tyttö vai poika. Tytölle löydettiin useita kauniita nimiä, mutta pojalle kelpuutin vain tämän. (J:lle taas olisi kelvannut moni muukin.) Ennen vauvan syntymää nimestä ei tiennyt kukaan, mutta syntymän jälkeen nimestä tiesi pojan isovanhemmat sekä minun siskoni. Nyt suuri salaisuus on vihdoin julkista tietoa! Eemi viettää ensimmäistä nimipäiväänsä sitten ensi vuoden elokuussa, kun nimi lisätään kalenteriin.
Toinen nimi taas on J:n toinen nimi, ja kulkenut suvussa pitkään. J:lle oli tärkeää, että perinnettä jatketaan ja niinpä poika sai toiseksi nimekseen Vieno. Minä taas valitsin Mikael nimen Vienon jatkoksi, ja kolmen nimen kombosta tuli mielestäni kaunis.
Rahan lisäksi Eemi sai upeita lahjoja, jotka ansaitsevat oman postauksensa. Palaillaan niihin ehkä jo huomenissa!