Eräällä kämppiksellä on huomenna syntymäpäivä. Koska on tiistai, (yllätyksekseni) suurin osa ei aio juhlistaa sitä lähtemällä dokaamaan, joten täällä päätettiin tehdä kakku. Koska asumme opiskelija-asunnossa, ei kellään ole varsinaista kakkuvuokaa, eikä juuri mitään leipomisaineksia, joten kämppikset ostivat kaksi valmista kakkusekoitusta ja kakkuvuokana käytettiin normaalia matalahkoa uunivuokaa. Tän ei pitäis olla liian vaikea tehtävä kellekään. EiPÄ.
Kävin katsomassa videota viime viikolla missaamastani luennosta, palasin keittiöön ja kämppikset eivät olleet tajunneet, että vuoka kannattaa voidella ennen kun kakkutaikina kaadetaan siihen. Eipä siinä mitään, toinen vuoka kaapista ja voitelivat sen. Palasin äärettömän mielenkiintoisen luentoni ääreen hetkeksi. Palattuani takaisin keittiöön, oli molemmat kakkutaikinaseokset sekoitettu ja laitettu samaan vuokaan, täyttäen vuoan täysin pintaan asti. Mahtavaa, tästähän tulee hyvä kakku. Tai tulisi, jos joku olisi tajunnut ottaa huomioon, että taikina nousee uunissa. Sain hillittyä itseäni ja pidäteltyä facepalmia huoneeseeni asti. Menin äsken kolmatta kertaa keittiöön ja kakku on kohonnut uunissa, puolet taikinasta valunut uunin pohjalle, mutta onneksi kämppikset tajusivat laittaa foliota uunin pohjalle. Lähdin jälleen pois keittiöstä, kun fiksuina neiteinä päättivät vaihtaa folion ja eräs kämppiksistäni poltti sormensa uunissa olleeseen folioon. Vihje teille kaikille: jos asia on ollut lämpimässä uunissa, ei kannata koskea siihen sormin.
Tällaista tänään. Sain kuitenkin katsottua missaamani luennon loppuun ja tehtyä läksyt. Ei paskempi homma.