Kuvassa gluteeniton tuplasuklaakakku! Namm <3 Huomatkaa, et tän leipurin kakkukuvia varten ei harrasteta minkään laista somistusta kuvia varten.. Suoraan sotkujen keskeltä otettu kuva :D
Eli siis, kummitytön kolmevuotis juhliin leivoin tuon gluteenittoman kakun, ja sen "helinä keijun".. Se tarina päättyi surullisesti, oikeasti. Enpä koskaan ennen oo itkeny kakun takia :D Oli niin epätoivoinen olo sitä tehdessä. Suunnitelma oli tehdä Helinä lantiolle saakka, mut totesin et silloin kakusta pitäs tehä tosi iso joten päädyin vaan Helinän pään tekemiseen. Kaikki meni hyvin siihen saakka, kun piti alkaa tekemään silmiä, tein sokerimassasta kahet eri silmät, joita en kelpuuttanut. Ajan käydessä vähiin maalasin suoraan kasvoihin silmät jotka oikeasti onnistuivat. Noh, se suu! Kuinka vaikeeta on tehä sokerimassasta huulet?! Tosi vaikeeta, uskokaa pois :D Siis sellaset aidon näköset. Helinä Keijullahan on poskissa aina aavistuksen pieni puna, yritinpä sitä sit tehä tomuvärillä, ja sitähän tuli AIVAN liikaa! Oli Helinä aivan hakatun näkönen. Mies yritti lohduttaa ja vakuuttaa, et hyvän näkönen on, älä koske enää... (hänen mielestään kakku muka oli hyvä ja hieno, mut tostakin lauseesta voi päätellä muuta :D ) No, lisäsin poskin päälle vähän ihon väriseks värjäämääni sokerimassaa, toisesta tuli hyvä, toisesta muhkurainen. Ja sit aavistus punasta tomuväriä päälle, nyt väriä meni jopa oikea määrä. Mut edelleen kakku oli kauhea! Nyt osaan jo nauraa tälle, mut eilen ei naurattanut :D Kuvaa en valitettavasti siinä mielentilassa halunnut ottaa, en halunnut ikuistaa sitä. Olisinpa ottanut, olisitte tekin saaneet nauraa :D
No mutta, vieraat tykkäsivät ja kehuivat kakkua, ei kuulemma ollut pieleen mennyt millään tavalla. Tiiän kyllä, ettei ihmiset jotka ei vastaavaa taitoa omaa, tai asiasta ymmärrä, näe kakkua sillä tavalla kun minä. Tiiän myös, et asetan itelleni liian isot kriteerit ja pyrin täydellisyyteen joka kerta, ja siks on vaikea antaa itelle anteeks.. Se pitäs kyllä opetella, kyse on kuitenkin vaan kakuista! :D
Synttärit olivat ihanat, nyt kun kummityttönikin on jo sen ikäinen et oikeasti ymmärti niiden päälle ja halus viettää lapsisynttärit sanomansa mukaan ystäviensä kanssa <3 Serkkupojasta hän on joka kerta aivan innossaan, pusuttelee ja silittelee <3
Illan päätin kakkuepisodin jälkeen saunalla ja vilvoittelulla terassilla kera valkkarin <3
Viikonlopun kynnet :)