Useimmiten annan V:lle välipalaksi hedelmää tai marjaa soseena mutta nyt ajattelin antaa pojan syödä itse käsin. Kun aikaakin oli kivasti.
Appelsiinia:
Ruisleipää:
Omenaa: (mummo toi mökin puusta tuoretta)
Sekä annoin myös vähän punaherukkaa.
Sotkua riitti -pöydässä-paidassa-sormissa-syöttötuolissa-hiuksissa-naamassa-äidissä-lattialla-ja varmaan isissäkin joka tuli juuri töistä kotiin.
Mutta oli se sen arvoistakin!
V on aina tykännyt ruisleivästä ja nyt tykkäsi myös appelsiinista. Rakenne sillä oli V:stä vähän outo mutta maku hyvä. Omenaa pureskeli muutamia paloja ja punamarjaakin pienen kirpistelyn jälkeen meni mahaan asti.
Omenaa narskutellessa ehtii haaveilemaankin:
En tiedä oliko ruokaa enemmän mahassa vai lattialla mutta kyllä se mahakin varmasti osansa sai. Varmasti toteutamme välipalaa useamminkin näin!
*****
Eiliset juhlat oli oikein mukavat ja onnistuneet. H:lla oli talo täynnä kavereita ja sukulaisia. Kaakut teki kauppansa ja kämpässä oli kuuma kuin saunassa. H sai niin paljon rahaa lahjaksi että alkaa taas melkoiset Ebay-selailut, ja itseasiassa on pari asiaa sieltä heti jo tilattukin. Eli postin odottelu alkakoon. JeeJee!
Tänään käytiin vielä juhlimassa siskonpoikaa joka myös täytti 11 vuotta. Nyt olisi juhlat sitten hetkeksi juhlittu.
15-vuotias siskontyttöni heitti aivan loistavan elämänviisauden jonka haluan jakaa, koska se on minusta vain niin ihanasti ajateltu.
'Siitä tietää että lapsuus on ohi, että jos nukahtaa sohvalle niin myös herää sohvalta'
Viisaasti ajateltu, fiksu tyttö♥
